Elämäntapamuutokset /

On sokerittomuutta ja sokerittomuutta

Sain tänään vihdoin Sarah Wilsonin kirjan Irti sokerista ja nyt tuli sitä selatessa vähän tenkkapoo. Tieto ei sinänsä ole uutta, mutta painotus on hieman erilainen kuin olen aikaisemmin muista kirjoista lukenut. Tässä kirjassa fruktoosi on The Pahis. Kun kirjassa puhutaan sokerittomuudesta, puhutaan tosiasiassa fruktoosittomuudesta. Minä en ehkä syö enää sokeria, mutta katsokaa mitä meiltä nykyään löytyy.

IMG_2074

Pahis ja sen kaverit

Hillittömiä määriä hedelmiä, jotka ovat huikean makeita. Hunajaa ja vaahterasiirappiakin olen lorauttanut toisinaan halutessani herkutella. Joskus käyn napsimassa taateleita illalla makeannälkään.

Kirjan mukaan sokerista ei ole vieroittunut ennen kuin on luopunut myös fruktoosista. Minä voin kyllä myöntää tämän. Olen käytännössä luopunut glukoosista, siitä, joka on käytännössä hyödynnettävissä elimistössä (koohtuullisissa määrissä) ja jota elimistö osaa myös valmistaa itse tärkkelyksestä. Olen siis hypännyt kokonaan pimeän puolelle valitsemalla väärän sokerin.

Fruktoosin välttäminen on selitetty ihan järkevästi: luolamiesten aikaan (jes, taas pääsin tähän aiheeseen) fruktoosia löytyi vain loppukesästä kun hedelmät kypsyivät ja mehiläispesissä oli talvivarastot täynnä. Silloin sitä oli hyvä syödä niin paljon kuin pystyi, jotta sai kerättyä talvea varten vararavintoa (=läskiä). Fruktoosille ei siis ole kehittynyt kylläisyyshormonia niinkuin kaikille muille ruoka-aineille. Et pysty syömään voita edes paketillista tai napsimaan pötkökaupalla rypälesokeritabletteja, mutta fruktoosia pystyy vetämään ihan niin paljon kuin kerkeää. Sitä tekee mieli, sitä on saatava niin paljon kuin mahdollista. Sitähän ei ole kauaa saatavilla. Mutta kun on. Sitä on vaikka missä ja koko ajan.

Fruktoosi aiheuttaa maksakirroosia. Fruktoosi aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Fruktoosi aiheuttaa ylipainoa. Fruktoosi aiheuttaa dementiaa. Fruktoosi nopeuttaa ikääntymistä. Fruktoosi aiheuttaa syöpää. Fruktoosi rajoittaa immuunijärjestelmää. Fruktosi häiritsee hedelmällisyyttä. Fruktoosi haittaa kivennäisten imeytymistä ja aiheuttaa puutostiloja. Fruktoosi aiheuttaa ruoansulatushäiriöitä. Fruktoosi aiheuttaa yliaktiivisuutta ja ahdistuneisuutta.

Mutta mitä tässä sitten voi syödä? Enemmän rasvaa, proteiinia ja kasviksia. Muuten elimistö tuntee jäävänsä paitsi energiasta ja menee hätätilaan. Kirja mainitsee, että hedelmiä voi syödä pari pientä päivässä, kun fruktoosista on ensin vieroittanut itsensä. Pari hedelmää vastaa karkeasti sitä määrää, jonka elimistö (maksa) pystyy käsittelemään päivässä. Tilanne on vähän sama kuin alkoholin kanssa. Maksa pystyy käsittelemään sitä tietyn määrän päivässä. Jos tuo määrä ylittyy jatkuvasti, tulee ongelmia. Parin hedelmän syöminen päivittäin tarkoittaa kuitenkin sitä, että fruktoosia ei saa saada mistään muualta. Niinkuin kirjassa sanotaan: yritetään vältellä sokeria kaikessa, jotta voi syödä sen pari pientä hedelmää päivässä.

Noniin. On siis aika hieman rukata suunnitelmaa. Maaliskuusta alkaen luovun hedelmistä, hunajasta, taateleista ja vaahterasiirapista. Herkkuina voin käyttää rasvaa kuten pähkinöitä, öljyjä ja voita (voita voidaan tehdä muistakin kuin lehmänmaidosta muuten). Vähän tämä tuntuu siltä kuin joku olisi ampunut reiän laskuvarjooni. Mutta onneksi sain tämän selville tässä vaiheessa enkä juhannuksena kun olisin julistanut itseni vapaaksi sokerista. Nyt on vielä paljon aikaa avata varavarjoa.

Uutiskrje

Katso Myös Nämä

6 kommenttia

  • Vastaa
    Mielekäs miellekartta
    February 25, 2015 11:17

    Voi miten hauska sattuma; luonnostelen juuri artikkelia glukoosista ja fruktoosista! Siitä tulee sen verran pitkä, etten saa sitä ihan hetkessä valmiiksi. Aion vertailla kirjoituksessa kahta vastakkaista näkemystä sokerin terveellisyydestä (toisessa nimenomaan pöytäsokeri on pahis, ja toisessa taas fruktoosi on kaiken pahan alku ja juuri).

    Itse tunnen suurinta vastustusta juuri silloin, kun erilaiset asiantuntijat käskevät jättämään hedelmät. On kuitenkin ihan eri asia sanoa ”Älä syö karkkia” kuin ”Älä syö hedelmiä”. Näiden asiantuntijoiden mielestähän karkki ja hedelmä ovat samoja asioita, karkki vain vielä pahempi, mutta muuten sama. Lohdullista mielestäni on se, että mm. se mies, johon aion kirjoituksessani viitata ja joka on suuri fruktoosin vastustaja, jopa hän sanoo hedelmien syönnin olevan hyvä asia, koska fruktoosi nautitaan silloin kuidun kanssa. Kuitu ja muut ravinteet tekevät hedelmistä ihan eri asian kuin sokerista tai fruktoosista yleensä. Itse en siis jättäisi hedelmiä, mutta jos koet, että se kannattaa ja että haluat sitä, niin totta kai sitten. Tsemppiä joka tapauksessa! :)

    • Vastaa
      Tiia
      February 25, 2015 11:23

      En varmastikaan ole jättämässä hedelmiä kokonaan, mutta tällä hetkellä niitä tulee nautittua ihan poskettomia määriä. Tuo hedelmäkori kuvassa on täytettävä pari kertaa viikossa. Lisäksi olen huomannut, että jos syön omenan välipalaksi, tekee mieleni seuraavaksi banaania ja otanpa vielä appelsiinkin kyytipojaksi. Olen uskotellut itselleni, että hedelmät ovat terveellisiä ihan missä määrissä hyvänsä.

      • Vastaa
        Mielekäs miellekartta
        February 25, 2015 11:29

        Minusta se kuulostaa vain hyvältä, että joku saa paljon vitamiineja, koska syö reilusti hedelmiä, mutta on toki muitakin näkökulmia. Oletko huomannut olossasi ja voinnissasi muutoksia suuntaan tai toiseen? Jos hedelmistä ei tulekaan hyvä olo, vaan yhden hedelmän syöminen johtaa vain toisen ja kolmannen jne. hedelmän syömiseen niin kuin kerrot, niin silloin ehkä tuntuu, että on yhä sokerikoukussa. Mutta sitten voi taas miettiä, onko niin paha asia olla koukussa hedelmiin? Loputon suo. :) Kai vain sillä on lopulta väliä, millainen olo itselle tulee syömästään ravinnosta.

  • Vastaa
    Tiia
    February 25, 2015 14:56

    Yksi ongelma tosiaan on se, etten ole huomannut olossa mitään merkittävää muutosta. Makeaa tekee edelleen mieli ja siihen tulee napattua tuoretta tai kuivattua hedelmää. Ne ovat niin makeita, että olen huomannut tuntevani niistä huonoa omaatuntoa. Syön edelleen makeaa makeanhimoon.

    Suuremman muutoksen huomasin virkeydessäni kun jätin viljat pois ja lisäsin kasviksi. Voisin jopa väittää, että hedelmien määrän lisääntyminen on saanut oloni huononemaan: peilikuva on väsyneemmän näköinen vaikkei väsyttäisi. Odotan siis mielenkiinnolla maaliskuuta ja miten se vaikuttaa, kun en enää syö fruktoosiakaan.

  • Vastaa
    Mikä tekee herkusta hyvän herkun? | Elämänmakua maistelemassa
    February 25, 2015 18:11

    […] montaa. Aikaisemmin olen pitänyt sitä huonona merkkinä, mutta eilen opittuani taas jotain uutta ja mullistavaa, olenkin päättänyt sen olevan erittäin hyvä […]

  • Vastaa
    Ja sitten löytyi se kultainen keskitie sokerin kanssa, teoriassa | Elämänmakua maistelemassa
    February 26, 2015 11:10

    […] lukeneeni Sarah Wilsonin kirjan Irti Sokerista ja menin paniikkiin kirjan mainittua, että fruktoosi on kaiken pahan alku ja juuri ja sitä pitäisi välttää kaikin […]

  • Vastaa

    Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme tarjota parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. LUE LISÄÄ

    The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

    Close