Elämäntapamuutokset /

Mikä tekee herkusta hyvän herkun?

Koekeittiö on pyörinyt tänään kovaa vauhtia ja suuremmilta katastrofeilta vältyttiin vaikka apukokki kovasti touhusikin mukana :) Juuri lasten takia haluan löytää terveellisempiä tapoja syödä herkkuja, jotta heidän terveytensä ei kärsisi. Siksi lapset on hyvä ottaa mukaan myös tekemään herkkuja, jotta he tietävät mitä hyviä aineksia ne sisältävät.

Täytyy sanoa, että ekaksi ohjeeksi löytyi todellinen herkku, niin täyteläinen ja suklainen, että kaikki on varmaan syöty jo ennen lauantaita (toivottavasti ei).

Herkkuja touhutessani mieleeni nousi raadin todennäköinen kommentti, joka kuuluu näin: näitä ei voi syödä montaa. Aikaisemmin olen pitänyt sitä huonona merkkinä, mutta eilen opittuani taas jotain uutta ja mullistavaa, olenkin päättänyt sen olevan erittäin hyvä asia.

Faktahan on se, että mitään herkkuja ei kuulu syödä paljon. Juuri tämä seikka tekee herkusta herkun, sitä saa harvoin ja vähän kerrallaan. Ne eivät löydy ruokapyramidista eivätkä lautasmallista, ne ovat jotain ylimääräistä. Ei ole väliä onko herkut tehty pelkistä lisäaineista ja valkoisesta sokerista vai hunajasta ja marjoista. Molemmissa vaihtoehdoissa on sokeria. Mutta valtaosa herkuista saa haluamaan lisää, herkuttelua ei voi lopettaa pariin karkkiin. Herkku on niin ”hyvää”, ettei syömistä vain voi lopettaa kun sen on aloittanut. Perinteiset herkut eivät siis ehkä olekaan hyviä, koska ne saavat syömään itseään kilokaupalla.

Siispä, kun herkuttelee, kannattaa valita sellainen herkku, jota ei halua syödä montaa vaikka se hyvänmakuinen onkin. Herkuissa on siis oltava paljon sellaisia aineita, joihin elimistö reagoi kylläisyyshormoneilla. Ne kertovat, että kiitos tämä kyllä riittää. Rasva (terveellinen sellainen, unohda rypsit, rapsit ja margariinit) saa kylläisyydentunteen tulemaan nopeasti. Syötävä alkaa ”tökkimään” ja se on hyvä asia! Silloin ei kuulu syödä enempää. Tähän tuleva ohjee perustuu. Älkööt siis peljästykö lauantaina rasvan määrää.

Knoppina Finelin sivuilta vähän energian määrää:

  • Voi: 727 kcal / 100g tai melkein 1,2 dl
  • Sokeri: 406 kcal / 100g tai melkein 1,2 dl

Voi tosiaan voittaa, mutta ajatelkaa annoskokoa. Kuinka paljon voita tulee yleensä käytettyä kerralla versus kuinka paljon sokeria syö pitkin päivää. Sitä voi saada desin (20 teelusikallista) päivässä edes syömättä herkkuja! Sen lisäksi sokeri ei vie nälkää, joten se saa syömään vielä normiruoat siihen päälle.

Uutiskrje

Katso Myös Nämä

  • Kantapäät kipeänä kaikesta opitusta | Elämänmakua maistelemassa
    maaliskuu 6, 2015 12:10

    […] puolen kilon karkkisäkistä olisi syytä haudata samaan paikkaan kuin se karkkisäkkikin. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, terveellisemmätkin herkut ovat herkkuja. Niitä syödään vähän ja harvoin, se kuuluu […]

  • Käytämme sivustolla evästeitä, jotta voimme tarjota parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. LUE LISÄÄ

    The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

    Close